Ei niin mukava vieras

                                                             (picturesof.net)

Tässä tämänhetkinen olotila. Ystävämme Yrjö tuli kyläilemään viikonloppuna, eikä meinaa lähteä kulumallakaan, ilmeisesti täällä on liian hyvä palvelu jotta malttaisi suunnistaa muihin osoitteisiin. Voin sanoa että veto on ollut melko pois, enkä ole jaksanut tietokonetta aukaista ennenkuin tänään. Ilmeisesti nyt alkaa kuitenkin elämä voittamaan, kun piti ensimmäisenä raahautua sängystä katsomaan uudet blogipäivitykset ja kuulumiset :) Ja hei, päivän saldo on yksi syöty banaani, jipii! Eipä ole koskaan banaani maistunut yhtä hyvälle..

No se siitä, seuraavaksi iloisempiin aiheisiin. Tai iloisiin ja ei-niin-iloisiin, oli nimittäin sängyssä maatessa muutama hetki aikaa miettiä häitä ja budjettia. Alunperin kaavailimme hääbudjetiksi noin 10 000 euroa. Vieraita meille tulee noin 80, kutsuja lähetetään 90 mutta uskoisin että kymmenen vierasta eivät pääse paikan päälle erinnäisistä syistä. Noh, hääbudjetista ison osan lohkaisee tietenkin juhlapaikan vuokra, pitopalvelu ja alkoholitarjoilu. Meille tulee ns. avoin baari, eli baarimikko taikoo juhlaväen toiveiden mukaan drinkkejä, viinasvalikoima on melko laaja eikä kenelläkään jano pitäisi jäädä. Häämenusta emme ole saaneet pitopalvelulta vielä tarkaa suunnitelmaa, mutta alustavan arvion mukaan kustannukset tulevat olemaan noin 40 €/hlö, lisähintaa tulee jos haluamme jotain erikoista iltapalaa (tällä hetkellähodarikärry suunnitelmissa). Tässä vaiheessa budjetti pysyy jotenkuten aisoissa, mutta sen jälkeen onkin pelkkää alamäkeä: bändi ja bändin majoitus, koristelut, hääpuku ja miehen puku, lasten vaatteet, kuljetukset, hääyö, karkkibuffet, kutsut, valokuvaaja ja videokuvaaja, vihkisormus, häämatka, kengät, kukat..lista on ihan loputon. Vaikka kuinka laskisin tiukasti ja kaikesta nipistäen, saan ilma häämatkaa kokonaissummaksi noin 14 000 euroa. Ja siihenhän saa varautua että kaikkea yllättävää tulee kuitenkin matkan varrella. Siis miten tässä näin oikein kävi?? Miten ihmeessä muut pystyvät pitämään budjetin kohtuudessa, kun minusta tuntuu että kaikki mikä vaan viittaakiin häihin maksaa aina muutaman setelirahan verran? Sanokaa pliiiiisss etten ole ainoa jolla on mopo karannut käsistä? Toki, olen asian ajatellut myös näin että maksoi mitä maksoi, haluan sen yhden päivän elämästäni olevan täydellinen, ja olen varautunut siitä täydellisyydestä myös maksamaan. Taitaa tarkoittaa sitä että seuraavan vuoden ruokavalio on aika pitkälle tämmöistä:

                                                                      (myllynparas.fi)

Nam, kaurapuuroa ;) Ei nyt sentään ihan mutta jostakin varmaan täytyisi pikkuisen nipistää budjettia..Mutta mistä? Häämatkasta emme aio tinkiä, hääpuku on jo tilattu ja osaksi maksettu, paikkavuokraan emme voi kauheasti vaikuttaa eikä menu tai baaritarjoilu ole miehen mielestä missään tapauksessa säästökohde. Hmph, täytynee vielä pohtia tätä tai sitten satsata kaikki yhden kortin varaan..Lottovoittoon :)

Siitä onkin hyvä haaveilla täältä sairasvuoteelta, täytynee toivoa että unessa näkyvät seuraavat 7-oikein rivit..Pikaisiin paranemisiin jos teistä joku muukin on saanut Yrjön kylään kutsumatta :)

Meissä kaikissa asuu pieni bridezilla..joohan?

                                                                   (m.journalistiliitto.fi)

Huh huh mikä päivä takana..Yllä oleva kuva kertoo varmaan kaiken. Pää kolmantena jalkana juostu paikasta toiseen, tavattu asiakkaita, neuvoteltu, hoidettu pino paperihommia ja valmisteltu huomista työpäivää. Viimeisin tekstiviesti asiakkaalta pärähti juuri puhelimeen, jospa nyt jo pääsisi rauhoittumaan illan viettoon ennen huomista puristusta. Edessä huomenna yhdet messut, muutamat asiakastapaamiset ja sitten voisikin siirtyä hyvissä ajoin kotipuoleen. Kiirettä tai ei, kivaa on silti töissä ja tulipa tässä just mieleen etten ole ehtinyt hääjuttuja miettiä koko päivänä..siis WHHAAAATTTT?? Harvinaista minulle, yleensä aloitan päivät aamukahvin kanssa lukemalla kanssasisarien blogeja ja selailemalla netistä kaikkea mahdollista häihin liittyvää..

Itse asiassa olen vähän odottanut sitä hetkeä, jolloin tulee väsyminen/kyllästyminen häiden suunnitteluun. Mitä muiden blogeista olen lukenut, niin aika monella on tullut jossain vaiheessapieni breikki suunnitteluun ja ylipäänsä häiden ajatteluun. Jotenkin ajattelen että se kuuluu asiaan, aika intensiivistä häiden järjestely nimittäin on joten en yhtään ihmettele jos kaipaa välillä jotain muutakin ajateltavaa. Toki täytyy kyllä tunnustaa, että peli taitaa olla minun kohdallani menetetty ja häähöperyys ottanut totaalisen vallan.. Jaksaisin lukea häihin liittyviä juttuja vaikka vuorokaudet läpeensä,  suunnitella pienimpiäkin yksityiskohtia päivätolkulla ja ideoida uusia mahdollisia asioita häihin jatkuvalla syötöllä. Joten täten seuraa tunnustus: minussa (kin) asuu pieni Bridezilla. Kyllä. Valitettavasti. Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi kaikilta läheisiltäni, yrittäkää kestää :) Ehkä en bridezillana ole ihan pahimmasta päästä, en kiukuttele, raivoa, uhkaile, itke tai muuten käyttäydy täysin järjettömästi (ainakaan kovin usein), mutta häistä riittäisi juttua kaikille ketkä jaksaisivat kuunnella. Mies-raukka on ainakin täysin kyllästetty satiinilla, hunnuilla, kukkavalinnoilla, menuehdotuksilla ja vieraslistoilla, hän kysäisikin yhtenä päivänä mitä ihmettä teen sitten kun häät ovat ohi? Jäin itsekin pohtimaan sitä, mitä tosiaan sitten kun kaikki tämä suunnittelu on tullut tiensä päähän ja melkein puolentoista vuoden urakka kulminoitunut yhteen elämämme tärkeimmistä päivistä? En edes uskalla ajatella aikaa sinne asti, nautin nyt vaan tästä tilanteesta ja hetkestä, ja yritän säästää miehen hermoja kirjoittelemalla tänne kaikki ne mahdolliset ja mahdottomat ajatukset joita päässä pyörii. 


Ai niin, tämän melko turhanpäiväisen kiire-bridezilla-höpötyksen päätteeksi ihan oikeaakin asiaa. Olen yrittänyt saada muutamalta palveluntarjoajalta tarjouksia viikkokaupalla enkä voi ymmärtää miksi sähköposteihini ei vastata?? Oletteko te törmänneet samanlaiseen toimintaan? Yhdeltä palveluntarjoajalta olen odottanut tarjousta jo viime marraskuusta lähtien, ja toisen yrityksen piti lähettää helmikuun loppuun mennessä tarjous palveluistaan, mutta eipä ole näkynyt eikä kuulunut. Olen muutamaan otteeseen ystävällisesti lähestynyt sähköpostilla ja tiedustellut oavtko he mahdollisesti ja ylipäänsä ehtineet miettiä tarjoustaan, mutta edes näihin posteihin en ole vastauksia saanut. Tuntuu jotenkin niin turhauttavalta, varsinkin kun kyseessä eivät ole mitkään pikkusummat vaan puhutaan tuhansista euroista..Raivostuttaa, turhauttaa, tympäsee, ärsyttää ja mitähän kaikkea vielä. Täytynee varmaan alkaa katsella vaihtoehtoisia tahoja näiden alkuperäisten tilalle, jos ei kohtuullisessa ajassa saa edes sähköposteihin vastausta niin miten voin luottaa siihen että kaikki menee hääpäivänä niinkuin pitääkin eivätkä nämä "palvelualan ammattilaiset" tee silloinkin ohareita? Murrrr...



 

Aarre vuosikymmenten takaa

Olin pienenä ihan mummun tyttö. Muistan kaikki ne ihanat hetket, kun mummun kanssa ajeltiin myrkynvihreällä Ladalla mökille kesälomaa viettämään, tehtiin "pullamokkoria", keitettiin kunnon pannukahvia kerman kanssa, haisteltiin uuninluukun läpi maailman parhainta karjalanpaistia ja suolattiin papalle voita. Mummu oli aina se pieni ja pyöreä, pullantuoksuinen turvallinen mummu. Mummu auttoi aina hädän hetkellä, osasi lohduttavat sanat ja jaksoi aina kuunnella, eikä koskaan suuttunut. Kertaakaan en kuullut mummun edes korottavan ääntään. Oli siis helppo olla mummun tyttö, ja elämäntilanteestani johtuen pidin mummua toisena äitinäni. Lukion ensimmäisellä luokalla jopa asuin mummun luona papan kuoleman jälkeen. Valitettavasti mummu menehtyi äkillisesti vain 65-vuotiaana, päivää ennen kuin meidän piti lähteä perinteiselle juhannuksenviettomatkalle mökille. Mummusta jäi rakkaat muistot, ja sen lisäksi tämä:

Mummun kihlasormus. Kun sain sen itselleni mummun kuoleman jälkeen, vannoin, että kun joskus menen naimisiin niin tästä sormuksesta teetän itselleni vihkisormuksen. Sormus on vuodelta 1952, 18 K kultaa. Kaiverrukset ovat osittain kuluneet pois, nimestä saa selvän mutta päivämäärä ei valitettavasti ilman apuvälineitä erotu. Olen säilyttänyt sormusta visusti kohta 16 vuotta ja aina se vaan muuttuu minulle rakkaammaksi. Asiassa on vain yksi mutta, tai itse asiassa parikin. Ensimmäiseksi en oikein pidä keltakullasta, jotenkin tuntuu ettei se vaan värinä sovi minulle. Toisekseen sormus ei sitten millään istu yhteen kihlasormukseni kanssa, katsokaa vaikka:

Pahoittelen kaameita puhelimella otettuja kuvia ja kuivia käsiä :) Kihlasormukseni on 8 mm leveä ja kuten näette ei lähelläkään keltakullan väriä, saatikka sitten pyöreä muodoltaan. Olen pähkäillyt ja pähkäillyt miten saisin sormukset sovitettua yhteen, mutta laihoin tuloksin. Tietenkin olisi viisasta mennä ihan kultasepälle kyselemään onko asialle mitään tehtävissä..en haluaisi sulattaa mummum sormusta osaksi uutta vihkisormusta, sillä jotenkin tuntuu että pilaisin 60 vuotta vanhan sormuksen..Ehkä sen voisi "päällystää"? En tiedä oikeaa termiä päällystämiselle, mutta you get the point ;) Toisaalta haluaisin hankkia ihan upouuden ihanan kimaltavan timangisormuksen (harakka mikä harakka ;) ), olen katsastanut lähestulkoon kaikki tämän kaupungin valikoimat läpi ja aika selkeästi muutama sormus on noussut yli muiden. Jos voittaisin lotossa sormus olisi todennäköisesti tämä:

Tarkkasen Tunteidenvuori. Ah sitä bling blingiä mutta voi kiesus mikä hinta..raapaisee pitkälti yli budjetin, joten täytynee tyytyä vähän hillitympään versioon:

Ylempi sormus Kultajousen Diamanti Collection ja alempi kuva koruverkko.fi. Koska kihlasormukseni on niin leveä, en voi haaveillakaan mistään yberleveästä ja isotimanttisesta sormuksesta. Ja nämä sormukset istuisivat budjettiinkin huomattavasti paremmin. Pohdittavaksi siis jää uusi vai vanha sormus vai niiden yhdistelmä..ehkä yritän tiristää tuolta sulholta mielipidettä asiaan, eikös perinteisesti vihkisormuksen hankkiminen ja kustantaminen ole miesten hommaa? Hmmm, jospa sittenkin kokeilisi kepillä jäätä ja harkitsisi tuota Tunteidenvuorta.. ;))

Iltapalaa nälkäisille

Tahtoo tämmöisen "hääiltapalalle"!

Paljon sinappia, ketsuppia ja paahdettua sipulia..ja todennäköisesti lopputuloksena mausteiden sekamelska hääpuvulla, mutta silläkin uhalla tahtoo :)

(tuli niin nälkä että unohdin mistä bongasin kuvat..jostain Googlen syövereistä, pahoitteluni ajatuskatkoksen takia)

Hääkarkit vai karkkibuffet?

Yhdestä päänvaivasta kun pääsee niin tilalle löytyy uusia monin verroin. Tällä kertaa mietiskelyä aiheuttaa hääkarkit, tai ylipäänsä se tuleeko meille moisia vai ollaanko ajan hermolla ja päädytäänkö tällä hetkellä suurta suosiota niittävään karkkibuffettiin. Buffet on ajatuksena todella kiva, voin jo nähdä sieluni silmin kuinka nätisti erilaiset herkut saisi aseteltua maljoihin ja koristeltua koko pöydän teeman mukaisesti hopealla ja valkoisella. Vähän jotain tähän tyyliin:

                                                                (bridaltweet.com)

                                                         (classifieds.weddingbee.com)

                                                                              (gallery.weddingbee.com)

                                                                                    (projectwedding.com)

  Toisaalta taas mietin miten karkkibuffet uppoaisi vieraskuntaamme, lapsia ei siis häihimme ole tulossa kuin muutama joten aikuisporukalla mennään. Toki maistuuhan se makea aikuisillekin, mutta olisiko silti järkevämpi tyytyä ihan perinteisiin hääkarkkeihin, laitettuna nätteihin rasioihin jokaisen istumapaikan kohdalle?

                                                        (designerchaircoverstogo.com)

                                                                                 ( myweddingfavors.com)

Varsinkin tuo ylimmäinen rasia miellyttää kovasti silmää. Näihin rasioihinhan voisi piilottaa joko kourallisen erilaisia karkkeja, suklaakonvehteja tai jos oikein haluaa hurjastella niin hääparin nimellä painatettuja häämakeisia. Olisihan se aika hienoa, popsia nameja missä lukee oma nimi ;) Ja jotenkin tuntuu että vieraamme ehkä osaisivat arvostaa näitä enemmän kuin karkkibuffettia..täytyy nyt vielä harkita, tällä hetkellä kallistun hääkarkkirasioiden puolelle mutta vielä olisi reilu puoli vuotta aikaa miettiä. Onko teille tulossa hääkarkit vai buffet? Ja jos olette päätyneet karkkibuffettiin, niin otan ilolla vinkkejä vastaan :)





                                                                                        

Musiikkia musiikkia

Olen pyöritellyt tätä häiden musiikkiasiaa jo pidemmän tovin mielessäni. Alusta asti oli itsestään selvää, että bändi halutaan meidän häihin. Hyvä bändi löytyikin ihan tuttavan kautta, tulevat toiselta puolelta Suomea ja tiedän että musiikki on takuuvarmasti hyvää. Halvaksi tämäkään vaihtoehto ei tule vaikka "tuttavankauppana" hinta katsottiin kohilleen, kuitenkin maksamme keikkapalkkion lisäksi matkat ja majoitukset. Oli niin täin näin, tässä asiassa ei säästetä, mutta entäs se muu musiikkipuoli sitten?

Bändi soittaa siis 4-6 settiä sen mukaan miten juhlijat innostuvat tanssilattiaa kuluttamaan. Tarvittaisiin kuitenkin musiikkia jo ennen bändiä, rukailun ym. ajaksi, bändien tauoille ja mahdollisesti sen jälkeen. En saa oikein mitenkään pyöriteltyä järkevästi miten tämä asia hoidetaan. Help help! Yksi vaihtoehto olisi palkata erillinen dj (tulee vaan tuhottoman kalliiksi, mitä olen kysellyt niin dj:t ottavat 600-800 euroa noin 8 tunnin soitosta, ja karkeasti laskien tuo tuntimäärä ylittyisi melko reippasti). Toinen vaihtoehto olisi tehdä erillinen soittolista etukäteen vaikka ipodille, josta sitten joku näppärä kävisi laittamassa musiikin oikeissa kohdissa pyörimään. Mutta kuka näppärä se olisi? Itse en aio sekaantua hääpäivänä enää tuohon musiikkipuoleen sen paremmin kuin sulhanenkaan, bestman toimii jo seremoniamestarina muutenkin joten veikkaan että hänellä on kädet täynnä työtä, eikä oikein tule mieleen muita vaihtoehtoja. Pahin pelko onkin että ruokailut ja väliajat killotetaan hiljaisuudessa, voiko kuvitella pahempaa tunnelmantappajaa? Miten ihmeessä te olette ratkaisseet tämän asian? Onko muuta vaihtoehtoja kuin kaivaa kuvetta taas tässäkin asiassa? Huokaus...

No ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Bändi siis on vimpan päälle ja ollaan tehty jo alustava karsinta heidän biisilistoistaan. Meidän häissä ei tulla kuulemaan perinteistä tansimusiikkia edes häävalssin muodossa (ei auttanut uhkailu, lahjonta eikä kiristys muuttamaan sulhasen mielipidettä), tosin vieraatkaan eivät ole mitään humpan ystäviä. Musiikki painottuu siis menevään tanssipoppiin, menneiden vuosikymmenien hitteihin , suomeksi sanottuna mukavaan bilemusiikkiin. Häävalssin sijasta tanssimme häätanssin, kappalekin on valmiiksi mietitty mutta jääkön se nyt vielä salaisuudeksi ;) Kirkossa haluaisin myös kuulla jonkun kauniin kappaleen, alustavasti tuttavaperheen tytär onkin lupautunut esiintymään. Jos ei mitään ihmeitä tapahdu niin kirkossa kuultava kappale on Johanna Kurkelan Rakkauslaulu..tiedän tiedän, on ihan yltiöromanttinen ja varmasti soi lähestulkoon kaikissa suomalaisissa häissä tällä hetkellä, mutta se on niin ihana..tippa tulee linssiin joka kerta kun kuulen sen.

Näissä tunnelmissa ja tippa linssissä lenkille mars (morsiusdieetti jatkukoon!) :)

Vapaapäivä!

Ihanaa, tänään pidin töistä ylimääräisen vapaapäivän. Normaalistihan teen töitä kuusi päivää viikossa, välillä pidempiä ja välillä taas lyhyempiä päiviä, mutta oli ihan parhautta nukkua myöhään, juoda aamukahvit rauhassa lehden kera ja vasta sitten suunnitella päivän ohjelmaa. Kummasti ne tunnit vaan vilahtivat ohi, eikä ole kyllä yhtään perjantaiolo..mikä siinä on että vapaapäivinä aika vaan hujahtaa ohi, töissä ollessa taas välillä tuntuu ettei kello matele yhtään eteenpäin.

Mukavan vapaapäivän kruunasi sähköposti graafikolta, meidän kutsujen ensimmäinen vedos saapui. Jipii, innosta hihkuen avasin sähköpostin ja voi ihanuus mikä siellä odottikaan! Kutsut olivat jo tässä vaiheessa paljon parempia kuin olisin voinut kuvitella, tosin kyseessä on vielä raakile jota muokataan ja tehdään lisäyksiä. Eikä painattaminen onnistukaan ennenkuin saadaan hääpaikasta varmistus (meillä siis kaksi paikkaa kiikarissa joista toinen jo alustavasti varattu mutta toisesta odotetaan tarjousta, siitä sitten enemmän myöhemmin). Myös infolehtinen on vielä alkutekijöissään, mutta oli ihanaa fiilistellä kuvia ja nähdä mihin suuntaan ollaan menossa. Jotenkin kutsuraakileen näkeminen toi häät taas askeleen lähemmäksi, vaikka vielä vuosi pitääkin odotella. Ja kävi kyllä mielessä, että ollaanko ihan pöhköjä kun nyt jo kutsuja väkerretään, mitä olen muiden blogeja lukenut niin aika monet jättävät kutsujen teon sinne viimeisen puolen vuoden projekteihin. Noh, toisaalta hyvä saada ajoissa valmiiksi, kutsujen olisi tarkoitus lähteä eteenpäin jo syksyllä (noin puoli vuotta ennen häitä) ja v.p. tulee olemaan näillä näkymin marraskuussa, jotta osataan suunnitella juhlatilan käyttö ajoissa ja ilmoittaa pitopalvelulle oikea henkilömäärä. Laittelen kutsuista kuvaa kunhan saadaan vähän valmiimpi versio, mutta sen verran paljastan että haluttiin talvihäiden näkyvän myös kutsujen koristeluissa. Väreinä käytämme  valkoista, hopeaa ja mustaa, ehkä aavistus turkoosia joukkoon. Tässä alla muutamia myös ihania kutsuja, suunnaton vääryys ettei näitä kaikkia voi saada!

   

                                                                        (zazzle.com)

                                                             (weddinginvitations21.com)

                                                       (ivyellenweddinginvitations.co.uk)

                                                                                         (dochelle.com)

                                                                   (jamene.com)

                                                                                              (chicink.com)

                                                                                          (paperolive.com)

Tuon viimeisen kuvan tyylisiä "kuoria" ajattelin ensin meidänkin hääkutsuille, mutta sitten järki voitti. Nykyisillä postimaksuilla olisi tullut järjettömän kalliiksi pelkkä kutsujen postittaminen, saatikka että nuo olisi vielä täytynyt erikseen pakata johonkin pahvirasiaan ettei ulkonäkö Itellan kuljetuksesta kovasti kärsisi. Joten tyydymme tavallisiin kustomoituihin kirjekuoriin, lähetetään sitten vaikka kutsut 50-v. hääpäiväjuhlille tuollaisissa ökypaketeissa ;)

Mitä muuten olette mieltä, onko ihan järjen köyhyyttä teettää kutsut jo tässä vaiheessa valmiiksi? Milloin te tilaatte/teette ja lähetätte kutsut?

Nyt vaapaaillan viettoa jatkamaan, oman kullan kainaloon sohvalle ja elokuva pyörimään :) 

p.s. Oon näköjään vieläkin ihan onneton tunari valillä tämän koneen kanssa, älkää välittäkö jos tekstikoko muuttuu tai kuvien alla olevat nettiosoitteet on sijoitettu mihin sattuu. Yritän petrata, ehkä joku kaunis päivä saan kaikki osumaan kerralla kohdilleen ;)