Huivipulma

Olen tässä miettinyt paljon etikettisääntöjä ja kirkkoon pukeutumista. Jotenkin takaraivossa kolkuttelee se ettei välttämättä ole soveliasta astella kirkkoon olkapäät paljaana (mistä lie vuosisatojen takaa tämäkin on iskostunut mun mieleen). Tämä aiheuttaakin pienimuotoisen ongelman, sillä en osaa yhtään ajatella mitä hääpuvun lisäksi pukisin ylleni. Boleroista en jostain syystä tykkää vaikka olenkin törmännyt moneen kauniiseen versioon. Jollain lailla en koe boleroa omakseni tai omaan tyyliini sopivaksi, joten se on auttamatta pois laskuista. Yksi varmasti paljon käytetty vaihtoehto olisi peittää olkapäät huivilla, mikä varmasti talvihäissä olisi jo kylmyyden takiakin hyvä vaihtoehto. Tai en nyt tiedä onko kirkoissa sen kylmempää talvella kuin kesälläkään, ehkä? Ongelmaksi muodostuu se etten haluaisi peittää pukuni kaunista yläosaa millään huivilla, kun yläosassa on nimenomaan se "juttu" mikä tekee puvusta niin upean. Enkä kauheasti pidäesimerkiksi tylli- tai sifonkihuiveista. Huoh, voiko tämäkin asia olla näin vaikeaa? Eipä tullut koskaan aiemmin mieleen että häitä suunniteltaessa joutuisi tällaisiakin asioita pohtimaan :) Mitä olette mieltä, voiko kirkkoon mennä talvellakin hyvällä omalla tunnolla ilman olkapäiden peittämistä?

Asiasta kukkaruukkuun, pikainen kirjoitus vielä siitä että asiat EHKÄ nytkähtävät huomenna vähän eteenpäin. Kuten tiedätte olen odotellut tarjouksia kuin kuuta nousevaa, ja nyt sain vihdoin sovittua vielä yhden palaverin toisen juhlapaikan pitopalvelun kanssa. Huomenna treffataan ja lyödään lopulliset menut yms. lukkoon ja toivottavasti saan sitten pikaisesti jo hintatietojakin käsiini niin pääsen tekemään valinnan juhlapaikkojen kesken. Lisäksi huomenna näen millaisen valosuunnitelman ovat saaneet aikaiseksi, sekin vaikuttaa isolta osalta siihen kumpaan juhlatilaan loppujen lopuksi päädytään. Pitäkää peukkuja, kirjoittelen tapaamisen jälkeen sitten miten meni ja tulinko hullua hurskaammaksi :)


p.s. anteeksi kuvaton postaus, ei vaan ollut arkistoissa mitään aiheeseen sopivaa jemmassa :)

Punaista ja hyvää

Olenkin varmaan jo aiemmin maininnut, että meidän häihin tulee avoin baari. Ja sananmukaisesti baari, sillä eri laatuja viinejä, viinoja, liköörejä, lantrinkeja, kuumia ja kylmiä juomia löytyy lähestulkoon samalla lailla kuin normaalistakin baarista. No okei, ei sentään ihan, jouduttiin kyllä jättämään erikoisliköörit yms. pois, siis sellaiset joita tarvitaan ehkä pari senttilitraa koko illan aikana. Mutta muuten hääbaarista saa käytännössä katsoen mitä haluaa, ja baarimikko taiteilee tiskin takana koko illan ettei vieraiden tarvitse itsepalvelua harrastaa. Ehkä osaltaan avoimen baarin ideiaan vaikutti se, että ollaan oltu molemmat baareissa ja yökerhoissa aikoinaan vuosia töissä, joten haluttiin myös meidän häihin kattava ja hyvä juomavalikoima. Tiedetään, vaarana on että osa vieraista vetää överikännit (suvun tuntien tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus) mutta siinäpähän sitten vetävät. Riippuen juhlapaikasta meille on tulossa ammattiportsari pitämään tilannetta hallinnassa. Oikeastaan portsari palkataan mikäli juhlapaikaksemme tulee keskustan liepeillä oleva juhlatila, ihan vaan varmistaaksemme ettei ulkopuolisia eksy kuokkimaan, ja samalla hän voi tilaila takseja ja taluttaa nätisti kotimatkalle hieman liikaa juhlineita. Älkää nyt käsittäkö väärin, tarkoitus ei ole missään nimessä viettää mitään yltiöryyppäjäisiä, mutta kun tunnemme sukumme ja tiedämme että osa innostuu viinaa kiskomaan, joko baarista tai sen puutteessa pimeästä taskumatista (tai kymmenestä taskumatista), joten miksi vaivata asialla päätään. Näillä mennään ja pääasia että kaikilla on mukavaa, selvinpäin tai maistissa.

Se mikä aiheutti päänvaivaa oli tervetuliaismaljoista päättäminen. Emme kumpikaan tykkää kuohuviineistä (hyi yäk, eikä valkkari sen parempaa ole) mutta halusimme jotain kuitenkin kilisteltäväksi. Aluksi mietimme jotakin kuumaa juomaa, kyseessä kun kuitenkin on talvihäät, mutta sitten maistelin paria punaista ja kuohuvaa, ja sieltähän se suosikki sitten löytyi..tai suosikit. Aivan vielä ei olla tehty päätöstä näiden kahden välillä, mutta tässä ovat ehdokkaat:

J.C.Le Rouxia tai sitten tätä..

Molemmat näistä ovat äärettömän hyviä ja jopa sulhonkin näistä tykkää, tosin kaaso ei voi sietää kumpaakaan näistä joten täytyy varmaan hommata hänelle pikkupullo Muumilimpparia terästyksellä korvikkeeksi ;) Onneksi on aikaa testailla molempia vaihtoehtoja ja tehdä lopullinen päätös kumpaanko päädytään. Itse asiassa toinen näistä pulloista matkaa jääkaapista huomenaamulla koulutusreissulle Helsinkiin mukaan, saadaan sitten pomon kanssa raskaan päivän päätteeksi maistella hotellihuoneessa puolilämmintä kuoharia hammasmukeista. Jiihaa, en malta odottaa ;)

Mitä eri vaihtoehtoja te olette pohtineet alkumaljoiksi?

Häähärpäkkeitä

Virallisesti häähärpäkkeiden (kuten kaikkia häihin liittyviä somisteita yleisesti kutsun) kerääminen on nyt sitten alkanut. Tähän mennessä olen aika mestarillisesti onnistunut kiertämään kaikki somistus-, asuste- ja häätavaraliikkeet melko kaukaa, mutta vähitellen taitaa olla aika alkaa keräilemään tarvittavaa rekvisiittaa kokoon. Tässä asiassa minua auttoi ihanainen kaasoni, joka toi tuliaisena minulle tällaiset:

Aivan iiiihanat sukkanauhat! Ja kuinka söpösti paketissa olikaan sekä sukkanauhan heittoa varten oma että morsiamelle ihaka omaksi erillinen nauha. Sopivasti blingiä ja valkoiset, siitä tämä morsian tykkää. Nyt on sitten jotain uutta (puvun kanssa) kasassa, vielä täytyisi löytää jotain sinistä, lainattua ja vanhaa..käykö vanha morsian vanhasta? ;) Sinisestä ei ainakaan ellei satu olemaan sukua smurffeille..

Oikeasti olen ajatellut keskittää somisteiden etsimisen joulun tienoille, häihimme tulee nimittäin värisävyinä valkoista ja hopeaa, ja tähän vuoden aikaan oikeanlaisten koristeiden ja kynttilöiden etsiminen on vähän hankalaa. Viime joulun alennusmyynneistä katselin jo vähän sillä silmällä kaikkea, ja huomasin että kannattaa olla hyvissä ajoin ennen joulua liikenteessä, alennusmyynteihin asti nimittäin ei paljoa tavaroita ainakaan täällä meillä jäänyt. Ja varsinkin kun haluan juuri tietynlaiset koristeet ja somisteet. Onneksi tässä on vielä jokunen kuukausi armonaikaa jäljellä ennenkuin nurkat alkavat täyttyä pahvilaatikoista ja pussukoista..

Kukilla vai ilman?

Hämmästyttävää kuinka monella morsiolla on suhteellisen selvät sävelet kukkien suhteen. Hämmästyttävää siinä mielessä, ettei minulla ole vielä hajuakaan missä roolissa kukat häissämme näyttelevät. Vai tuleeko niitä ollenkaan, sekin on vielä epäselvää. Tietenkin haluan morsiuskimpun, yksinkertaisen ja tyylikkään, mutta alunperin suunnittelin ettei juhlatilaamme tule muita kukkia kuin ehkä buffetpöytää koristamaan yksi asetelma. Tuleva anoppi puolestaan oli sitä mieltä että kukkia tarvitaan koristeiksi pöytiin, jolloin aloin miettimään pitäisikö sittenkin hommata edes jonkinnäköiset asetelmat. Kukathan kuuluvat häidemme alati paisuvassa budjetissa siihen pihistys-osioon, eli koska en itse pidä niitä kauhean tärkeinä, niin en ole myöskään valmis uhraamaan satoja ja taas satoja eurojakukkiin jotka muutaman päivän kuluttua heitetään roskikseen. Ja toisaalta talvihäissä tunnelmaa luovat kynttilät, joita ajattelin käyttää runsaasti pöydissä. Asiaa mietittyäni kallistun ehkä siihen alkuperäiseen ideaan että kukat jäävät hankkimatta..joka tapauksessa morsiamen kimpuksi olen ajatellut jotain tällaista:

(kuva täältä)

(kuva täältä)

(kuva täältä)

(kuva täältä)

(kuva täältä)

(kuva täältä)

Eli melkoisen yksinkertaista ja valkoista, en vielä tähän päivään mennessä ole löytänyt muuta väriä mikä miellyttäisi ja mitä tahtoisin sekoittaa kimppuuni. Toisaalta taas löysin etsystä aivan ihania silkkikukista ja "timantti"koruista tehtyjä kimppuja, kurkatkaa vaikka:

(kuva täältä)

(kuva täältä)

(kuva täältä)

Näitä ihanuuksia löytyisi netistä vaikka millä mitalla, ja voin kyllä sanoa ettei näiden kohdalla ole yksinkertaisuudesta tietoakaan..on bling-blingiä vaikka muille jakaa. Mikäli kimput näyttävät luonnossa puoliksikaan yhtä hyviltä kuin kuvissa, niin tämä morsio on myyty. Nyt täytyisi vielä suostutella sulhanen näiden kimppujen kannalle, ensimmäinen kommenti hänen suustaan kuvia katsottaessa oli " aivan hirveitä". Siis miten niin??? Ainakin tämän morsion mielestä superihania..Nyt jos koskaan tarvitaan hyviä vinkkejä miten tämä kukkaongelma ratkaistaan, löytyykö keltään?

Boooooriiiingggg...

Ensimmäiseksi anteeksi pitkään jatkunut blogihiljaisuus. On vain tuntunut siltä, ettei ole ollut oikein mitään kirjoitettavaa. Hääsuunnittelu ei ole muutamassa viikossa edistynyt minnekään, edelleen odottelen tarjouksia juhlapaikoista. Eikä oikein voida edetäkään ennekuin saadaan tarjoukset ja lyötyä asioita lukkoon. Tämä taitaa olla se paljon puhuttu hääkyllästyminen, mistä eräs kanssamorsio Asianbride myöskin kirjoitti omassa blogissaan. Kyllästyttää, kyllästyttää ja vielä kerran kyllästyttää. Olen toki seuraillut muiden blogeja, mutta omia häitä ei ole tehnyt mieli suunnitella yhtään enempää. Noh, olihan tämä arvattavissa, suunnittelut aloitettiin jo hyvissä ajoin ja vieläkin on noin 11 kuukautta ennen h-hetkeä. Ehkä tämä tästä vähitellen taas iloksi muuttuu.. :)

Jotain mukavaakin on kyllä tapahtunut, pääsiäisenä saatiin pohjoisesta kauan odotettuja vieraita tänne iloksemme, nimittäin kaasoni ja hänen suloinen 1-vuotias kummipoikani lensivät pääsiäisen viettoon. Touhua ja tohinaa riitti ja aika meni ihan mieletöntä vauhtia, on se kumma että kun jotain odottaa niin aika matelee, mutta sitten päivät vaan vilahtelevat ohi kun mielellään ajankulua jarruttaisi. Toivottavasti taas nähdään pian, tulevana kesänä tällä morsiolla pitäisi olla ihan kunnon kesälomakin joten ehkä suunnistamme vuorostamme pohjoisen suuntaan.

Pääsiäisenä morsiusdieetti ( meinasin vahingossa kirjoittaa norsudieetti, hih :) ) repesi myös ihan täydellisesti, ahdoin napaani kaikkea mahdollista herkkua ja sen kyllä nyt huomaa. Onneksi paino ei noussut kuin reilun kilon, mutta ai että oli eilen tuskaa lenkkeillä se sama reitti mikä aiemmin meni tuosta noin vain. Tänään siis suuntana taas lenkkipolku, ja syömiset on myös laitettu tiukemman syynin alle. Laskeskelin että juhannukseen on se 2,5 kuukautta aikaa, ja ajattelin laittaa kunnianhimoisen tavoitteen: -7 kiloa siihen mennessä. Saas nähdä miten onnistuu, mutta motivaatiota löytyy kyllä enemmän kuin pienestä pitäjästä tuon pääsiäisen jälkeen. Raportoin sitten myöhemmin miten morsion käy.. :)