Blue By Enzoanin Calistoga. Vei sydämeni jo ennen sovitusta, eikä vertaistansa löydy maan päältä. Voi kun tulisi jo se päivä kun saan pukea tämän ihanuuden ylleni :)
lauantai 2. kesäkuuta 2012
The Puku
Iiiikkk, nyt se on tullut. Nimittäin The Puku on saapunut liikkeeseen. Vähänkös jännittää, eikä vähiten se että tilasin yhtä kokoa liian pienen puvun enkä ole nyt olenkaan varma mahtuuko se päälle..menen sovittamaan pukua vasta tuossa heinäkuun puolella, en vain yksinkertaiseti ehdi ennen sitä ja toisaalta saan hieman armonaikaa karistaa pari kiloa lisää..Mutta joka tapauksessa nyt on tullut aika paljastaa puku joten olkaatte hyvät arvon rouvat tai tulevat sellaiset, tässä se on:
Blue By Enzoanin Calistoga. Vei sydämeni jo ennen sovitusta, eikä vertaistansa löydy maan päältä. Voi kun tulisi jo se päivä kun saan pukea tämän ihanuuden ylleni :)
Blue By Enzoanin Calistoga. Vei sydämeni jo ennen sovitusta, eikä vertaistansa löydy maan päältä. Voi kun tulisi jo se päivä kun saan pukea tämän ihanuuden ylleni :)
perjantai 1. kesäkuuta 2012
My work is killing me..or not :)
Niinkuin otsikosta näkee, täällä ollaan ihan puhkipoikkirättiväsyneitä. Meillä on töissä alkamassa vuoden kiireisin aika, ja sen kyllä huomaa. Kalenteri on ollut tupaten täynnä jo muutaman viikon, ja loppua ei näy. Ottaa välillä aika koville, ja kaikki muut asiat jää kyllä suosiolla sivuun vähäksi aikaa. Toisaalta äärettömän mukavaa että on kiirettä, sehän itse asiassa on tämän työn suola, enkä vaihtaisi muuhun mistään hinnasta. Täytyy vaan oppia ottamaan vähän vapaatakin, eikä paahtaa 6-7 päivää viikossa aamusta iltaan. Mutta kun ei malttaisi millään :)
Eli tämä selittää vähän sitä miksi blogissa on ollut hiljaisempaa, toivottavasti ymmärrätte. Nyt oli kuitenkin taas pakko päästä kirjoittelemaan, ja ajattelinkin keskittyä tänään postaamaan aiheesta, jota yksi lukija tässä taannoin toivoi. Nimittäin lastenhoidosta häiden ajan. Meillä on siis kaksi lasta, toinen päättää ensimmäisen kouluvuotensa huomenna ja toinen (se vilkkaampi tapaus) täyttää syksyllä viisi vuotta. Sanomattakin on selvää, että jonkinnäköistä lastenhoitoa hääpäivälle täytyy järjestää, sillä siitä ei tule kertakaikkisen mitään jos itse yritämme huolehtia lapsista hääpäivänämme. Ei kestä tulevan rouvan hermo eikä varmasti lastenkaan.
Tarkoitushan on että lapset tulevat kyllä osallistumaan hääpäiväämme, mutta lähtevät kuitenkin alkuillasta pois juhlapaikalta, sillä tarkoituksemme on pitää kivat juhlat aikuisten kesken, eikä tunnu kauhean kivalta jos lapset ovat katselemassa ehkä hieman kosteampaakin juhlimista. Ja haluamme myös, että kaikki kutsutut voivat rentoutua ja nauttia juhlista kerrankin ihan rauhassa ilman lkapsia, joten kutsuvieraslistalla ei ole omien lapsiemme lisäksi kuin kaksi samanikäistä muuta lasta ja heidänkin kutsumiseen on hyvä syy. Nimittäin se että olemme paljon kyseisten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa tekemisissä, ja lapset tulevat olemaan tavallaan seurana meidän omille lapsillemme. Vältetään tällä tietynlaiset hankaluudet kun muksuilla on edes vähän ikäistänsä seuraa. Nämä toisetkin lapset poistuvat meidön lasten kanssa yhtä aikaa juhlapaikalta, jolloin paikalle jää vain aikuisia.
Emme myöskään halunneet nakittaa lapsenvahtihommaan ketään tutuistamme, joten ratkaisu asiaan oli yksinkertainen. Palkkaamme koko päiväksi ja yöksi ulkopuolisen hoitajan, joka alkuiilasta lähtee lapsiemme kanssa kotiin ja yöpyy myös meillä. Hän on lisäksi aamulla lasten kanssa siihen asti, kun saavumme tai anoppi ottaa lapset huostaansa. Anoppi kyllä sanoi että hän voi katsoa lapsia, mutta emme halunneet tätä vaihtoehtoa sillä haluamme hänenkin pystyvän nauttimaan juhlasta täysin siemauksin. Vilkkaan viisivuotiaan kanssa juhlasta nauttiminen ei onnistu ihan samalla tavalla, tiedätte varmaan. On mielestäni ihan ok että hän katsoo lapsia aamulla jos itse niin haluaa, hän nimittäin tuppaa heräämään aina todella aikaisin, vaikka olisikin ollut juhlimassa.
No, suunnitelma hyvä 10. Entäs sitten toteutus? Kyselimme vähän eri tahoilta ja löysimme mahdollisesti hoitajan tutun tutusta, joka on aiemminkin tehnyt opiskelujen ohessa vastaavia töitä. Tämä olisi kaikkein paras vaihtoehto, tosin hieman epävarma sillä vielä ei ole varmuutta onko hän Suomessa silloin. Jos hän ei pääse lastenhoitajaksi, ajattelin palkata ihan suoraan Mannerheimilta tai vastaavasta paikasta koulutetun hoitajan. Tottakai niin, että hän tulee meille ensin muutaman kerran harjoittelemaan, jotta lapset tutustuvat häneen, ja samoin myös me. On kuitenkin aika iso asia jättää lapset melko vieraan ihmisen hoiviin, joten siitä syystä haluamme tutustua etukäteen ja varmistaa että hän on sopiva hoitajaksi (ei kuulosta yhtään neuroottiselta eihän?) Aika näyttää kumpaan vaihtoehtoon päädymme, mutta joka tapauksessa hoitaja on meidän mukana hääpäivän aamusta aina seuraavaan aamuun asti. Kalliiksihan tuo lysti tulee, mutta ainakin tiedän että lasteni perään katsoo ainakin yksi henkilö koko ajan, eikä minun tarvitse murehtia kesken kirkon tai hääjuhlan missä he oikein viilettävät..Olisi kiva tietää mitä te muut suunnittelette lastenhoidon saralle?
Huh mikä megapostaus. Ja kuvaton taas, pahoitteluni..kuvien hamstraaminen ei vain jotenkin ole mun juttu ;)
Eli tämä selittää vähän sitä miksi blogissa on ollut hiljaisempaa, toivottavasti ymmärrätte. Nyt oli kuitenkin taas pakko päästä kirjoittelemaan, ja ajattelinkin keskittyä tänään postaamaan aiheesta, jota yksi lukija tässä taannoin toivoi. Nimittäin lastenhoidosta häiden ajan. Meillä on siis kaksi lasta, toinen päättää ensimmäisen kouluvuotensa huomenna ja toinen (se vilkkaampi tapaus) täyttää syksyllä viisi vuotta. Sanomattakin on selvää, että jonkinnäköistä lastenhoitoa hääpäivälle täytyy järjestää, sillä siitä ei tule kertakaikkisen mitään jos itse yritämme huolehtia lapsista hääpäivänämme. Ei kestä tulevan rouvan hermo eikä varmasti lastenkaan.
Tarkoitushan on että lapset tulevat kyllä osallistumaan hääpäiväämme, mutta lähtevät kuitenkin alkuillasta pois juhlapaikalta, sillä tarkoituksemme on pitää kivat juhlat aikuisten kesken, eikä tunnu kauhean kivalta jos lapset ovat katselemassa ehkä hieman kosteampaakin juhlimista. Ja haluamme myös, että kaikki kutsutut voivat rentoutua ja nauttia juhlista kerrankin ihan rauhassa ilman lkapsia, joten kutsuvieraslistalla ei ole omien lapsiemme lisäksi kuin kaksi samanikäistä muuta lasta ja heidänkin kutsumiseen on hyvä syy. Nimittäin se että olemme paljon kyseisten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa tekemisissä, ja lapset tulevat olemaan tavallaan seurana meidän omille lapsillemme. Vältetään tällä tietynlaiset hankaluudet kun muksuilla on edes vähän ikäistänsä seuraa. Nämä toisetkin lapset poistuvat meidön lasten kanssa yhtä aikaa juhlapaikalta, jolloin paikalle jää vain aikuisia.
Emme myöskään halunneet nakittaa lapsenvahtihommaan ketään tutuistamme, joten ratkaisu asiaan oli yksinkertainen. Palkkaamme koko päiväksi ja yöksi ulkopuolisen hoitajan, joka alkuiilasta lähtee lapsiemme kanssa kotiin ja yöpyy myös meillä. Hän on lisäksi aamulla lasten kanssa siihen asti, kun saavumme tai anoppi ottaa lapset huostaansa. Anoppi kyllä sanoi että hän voi katsoa lapsia, mutta emme halunneet tätä vaihtoehtoa sillä haluamme hänenkin pystyvän nauttimaan juhlasta täysin siemauksin. Vilkkaan viisivuotiaan kanssa juhlasta nauttiminen ei onnistu ihan samalla tavalla, tiedätte varmaan. On mielestäni ihan ok että hän katsoo lapsia aamulla jos itse niin haluaa, hän nimittäin tuppaa heräämään aina todella aikaisin, vaikka olisikin ollut juhlimassa.
No, suunnitelma hyvä 10. Entäs sitten toteutus? Kyselimme vähän eri tahoilta ja löysimme mahdollisesti hoitajan tutun tutusta, joka on aiemminkin tehnyt opiskelujen ohessa vastaavia töitä. Tämä olisi kaikkein paras vaihtoehto, tosin hieman epävarma sillä vielä ei ole varmuutta onko hän Suomessa silloin. Jos hän ei pääse lastenhoitajaksi, ajattelin palkata ihan suoraan Mannerheimilta tai vastaavasta paikasta koulutetun hoitajan. Tottakai niin, että hän tulee meille ensin muutaman kerran harjoittelemaan, jotta lapset tutustuvat häneen, ja samoin myös me. On kuitenkin aika iso asia jättää lapset melko vieraan ihmisen hoiviin, joten siitä syystä haluamme tutustua etukäteen ja varmistaa että hän on sopiva hoitajaksi (ei kuulosta yhtään neuroottiselta eihän?) Aika näyttää kumpaan vaihtoehtoon päädymme, mutta joka tapauksessa hoitaja on meidän mukana hääpäivän aamusta aina seuraavaan aamuun asti. Kalliiksihan tuo lysti tulee, mutta ainakin tiedän että lasteni perään katsoo ainakin yksi henkilö koko ajan, eikä minun tarvitse murehtia kesken kirkon tai hääjuhlan missä he oikein viilettävät..Olisi kiva tietää mitä te muut suunnittelette lastenhoidon saralle?
Huh mikä megapostaus. Ja kuvaton taas, pahoitteluni..kuvien hamstraaminen ei vain jotenkin ole mun juttu ;)
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Pyörät ne pyörivät ympäri, ympäri, ympäri..
Täällä sitä taas ollaan pitkästä aikaa. Pahoitteluni hiljaisuudesta, mutta totta puhuen ei ole ollut oikein mitään kirjoitettavaa. Hääsuunnittelu on junnannut paikoillaan, olen taistellut pitopalveluiden ja paikkatarjousten kanssa ja odotellut olemattomia tarjouksia. Samoin kuin valosuunnittelusta, kutsukorteista, kukista, metsästänyt koruja, yrittänyt miettiä somisteita eikä mistään ole tullut yhtään mitään. Suoraan sanottuna tämä kaikki aiheutti sen ettei häiden suunnittelu huvittanut enää pätkääkään. Mietin moneen otteeseen että lyön hanskat tiskiin, varaan matkan mahdollisimman kauas ja mennään naimisiin jossain palmurannalla, ihan vain me kaksi. Sen verran paljon on välillä ottanut päähän. Onko nyt oikeasti niin että vaikka käyttää tuhansia ja taas tuhansia euroja yhteen päivään, juhliin, niin ei ole kelvollinen saamaan palvelua? Tai edes vastausta yhteydenottoihin..murr, sanon minä :)
Toisekseen aivan yhtä suurta ahdistusta on aiheuttanut yksinäisyys. Siis en tarkoita että olisin yksinäinen noin niinkuin yleisesti, minula on aivan ihania ystäviä ympärilläni ja tosi laaja kaveripiiri, mutta tarkoitan hääyksinäisyyttä. Välillä tuntuu että olen ihan yksin näiden suunnitelmien ja säätämisten kanssa, onhan tuossa toki armas mieheni vieressä mutta ei se ole sama asia. You know what i mean? Kaipaisin esimerkiksi omaa äitiäni mukaan suunnitteluun, samoin kuin isääni. Erinnäisistä syistä johtuen en ole hirveästi tekemisisssä kummankaan kanssa, tuskin tulevat edes häihin, ja se saa minut välillä todella surulliseksi. Kaiholla katselen kun muut morsiamet kirjoittelevat yhteisistä pukusovituksista, kakkumaisteluista ja muista sellaisista ja tiedän, etten tule koskaan kokemaan samaa...Noh, siitä taas sitten enemmän joku kaunis päivä, ei ole tarkoitus vuodattaa tänne ihan kaikkea kerralla ettei teitäkin ala ahdistamaan :))
Onneksi tuo ahdistus alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja jaksan taas ajatella positiivisesti häistä ja suunnittelusta. Kaiken tämän odottelun jälkeen nimittäin teimme radikaalin päätöksen ja laitoimme pitopalvelun sekä juhlapaikan vaihtoon. Valitettavasti tilanne vaan on sellainen, että häihin on enää kymmenisen kuukautta aikaa, budjetti täytyy lyödä lukkoon enkä voi hamaan tappiin asti odotella menu- ja majoitushintoja. Niinpä tartuimme härkää sarvista, soitimme tutulle pitopalveluyrittäjälle sekä yhteen juhlapaikkaan, mitä aiemmin emme edes harkinneet, ja nyt meillä on pitopalvelu varattuna, menu päätetty, paikka on puolet halvempi kuin mitä aiemmassa olisi ollut ja kaikki on valtakunnassa hyvin. Vähän tuo paikka harmittaa, sillä alunperin en olisi millään halunnut mitään seurantaloon tyylistä juhlapaikkaa, mutta tässä vaiheessa se lienee sivuseikka. Vaalea ja moderni vaihtui hirsiseiniin ja ei niin moderniin. Pitopalvelun vaihtaminen ei harmita yhtään, sillä tiedän entisestä kokemuksesta että uusi pitopalvelumme tekee mielettömän hyvää ruokaa, ja iso plussa varsin kilpailukykyisestä hinnasta.
Päänvaivaa tuottaa vielä valaistus ja sitä toimittavat yritykset (tai tässä tapauksessa yritys), sillä lukuisista pyynnöistä huolimatta en ole saanut tarjousta vaikka se on luvattu jo viime marraskuussa. Siis oikeasti, onko teistä kohtuullista odottaa tarjousta melkein 7 kuukautta?? Mietin tässä jo sotasuunnitelmaa valaistuksen hoitoon, jotakinhan siihenki täytyy keksiä kun ei saada ammattilaisia paikalle vaikka kuinka rahaa tyrkytetään..
Kerron myöhemmässä postauksessa sitten tarkemmin uudesta juhlapaikastamme ja pitopalvelusta, pidetään salaisuutta vielä hetken aikaa :) Toivon vain todella ettei teillä muilla ole yhtä paljon ongelmia palveuntarjoajien kanssa kuin meillä, on tämä kyllä sellainen loputon suo ollut..Nyt pääsen vasta kunnolla suunnittelemaan kaikkea muuta häihin liittyvää, kun perusasioihin saatiin vihdoin ja viimein varmuus. Ja voi tytöt ja pojat sentään, ette usko kuinka mukavaa on olla täällä taas kirjoittelemassa ja suunnittelemassa unelmien hääpäivää. Ladies and gentlemen, I´m back!! ;))
p.s. Anteeksi kamalasti jos teksti vilisee kirotushäriöitä, hankin vähän aikaa sitten melkein kahden vuoden tauon jälkeen rakennekynnet enkä ole vieläkään tottunut täysin kirjoittelemaan näillä..mutta on ne niin ihanat :)
Toisekseen aivan yhtä suurta ahdistusta on aiheuttanut yksinäisyys. Siis en tarkoita että olisin yksinäinen noin niinkuin yleisesti, minula on aivan ihania ystäviä ympärilläni ja tosi laaja kaveripiiri, mutta tarkoitan hääyksinäisyyttä. Välillä tuntuu että olen ihan yksin näiden suunnitelmien ja säätämisten kanssa, onhan tuossa toki armas mieheni vieressä mutta ei se ole sama asia. You know what i mean? Kaipaisin esimerkiksi omaa äitiäni mukaan suunnitteluun, samoin kuin isääni. Erinnäisistä syistä johtuen en ole hirveästi tekemisisssä kummankaan kanssa, tuskin tulevat edes häihin, ja se saa minut välillä todella surulliseksi. Kaiholla katselen kun muut morsiamet kirjoittelevat yhteisistä pukusovituksista, kakkumaisteluista ja muista sellaisista ja tiedän, etten tule koskaan kokemaan samaa...Noh, siitä taas sitten enemmän joku kaunis päivä, ei ole tarkoitus vuodattaa tänne ihan kaikkea kerralla ettei teitäkin ala ahdistamaan :))
Onneksi tuo ahdistus alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja jaksan taas ajatella positiivisesti häistä ja suunnittelusta. Kaiken tämän odottelun jälkeen nimittäin teimme radikaalin päätöksen ja laitoimme pitopalvelun sekä juhlapaikan vaihtoon. Valitettavasti tilanne vaan on sellainen, että häihin on enää kymmenisen kuukautta aikaa, budjetti täytyy lyödä lukkoon enkä voi hamaan tappiin asti odotella menu- ja majoitushintoja. Niinpä tartuimme härkää sarvista, soitimme tutulle pitopalveluyrittäjälle sekä yhteen juhlapaikkaan, mitä aiemmin emme edes harkinneet, ja nyt meillä on pitopalvelu varattuna, menu päätetty, paikka on puolet halvempi kuin mitä aiemmassa olisi ollut ja kaikki on valtakunnassa hyvin. Vähän tuo paikka harmittaa, sillä alunperin en olisi millään halunnut mitään seurantaloon tyylistä juhlapaikkaa, mutta tässä vaiheessa se lienee sivuseikka. Vaalea ja moderni vaihtui hirsiseiniin ja ei niin moderniin. Pitopalvelun vaihtaminen ei harmita yhtään, sillä tiedän entisestä kokemuksesta että uusi pitopalvelumme tekee mielettömän hyvää ruokaa, ja iso plussa varsin kilpailukykyisestä hinnasta.
Päänvaivaa tuottaa vielä valaistus ja sitä toimittavat yritykset (tai tässä tapauksessa yritys), sillä lukuisista pyynnöistä huolimatta en ole saanut tarjousta vaikka se on luvattu jo viime marraskuussa. Siis oikeasti, onko teistä kohtuullista odottaa tarjousta melkein 7 kuukautta?? Mietin tässä jo sotasuunnitelmaa valaistuksen hoitoon, jotakinhan siihenki täytyy keksiä kun ei saada ammattilaisia paikalle vaikka kuinka rahaa tyrkytetään..
Kerron myöhemmässä postauksessa sitten tarkemmin uudesta juhlapaikastamme ja pitopalvelusta, pidetään salaisuutta vielä hetken aikaa :) Toivon vain todella ettei teillä muilla ole yhtä paljon ongelmia palveuntarjoajien kanssa kuin meillä, on tämä kyllä sellainen loputon suo ollut..Nyt pääsen vasta kunnolla suunnittelemaan kaikkea muuta häihin liittyvää, kun perusasioihin saatiin vihdoin ja viimein varmuus. Ja voi tytöt ja pojat sentään, ette usko kuinka mukavaa on olla täällä taas kirjoittelemassa ja suunnittelemassa unelmien hääpäivää. Ladies and gentlemen, I´m back!! ;))
p.s. Anteeksi kamalasti jos teksti vilisee kirotushäriöitä, hankin vähän aikaa sitten melkein kahden vuoden tauon jälkeen rakennekynnet enkä ole vieläkään tottunut täysin kirjoittelemaan näillä..mutta on ne niin ihanat :)
torstai 19. huhtikuuta 2012
Huivipulma
Olen tässä miettinyt paljon etikettisääntöjä ja kirkkoon pukeutumista. Jotenkin takaraivossa kolkuttelee se ettei välttämättä ole soveliasta astella kirkkoon olkapäät paljaana (mistä lie vuosisatojen takaa tämäkin on iskostunut mun mieleen). Tämä aiheuttaakin pienimuotoisen ongelman, sillä en osaa yhtään ajatella mitä hääpuvun lisäksi pukisin ylleni. Boleroista en jostain syystä tykkää vaikka olenkin törmännyt moneen kauniiseen versioon. Jollain lailla en koe boleroa omakseni tai omaan tyyliini sopivaksi, joten se on auttamatta pois laskuista. Yksi varmasti paljon käytetty vaihtoehto olisi peittää olkapäät huivilla, mikä varmasti talvihäissä olisi jo kylmyyden takiakin hyvä vaihtoehto. Tai en nyt tiedä onko kirkoissa sen kylmempää talvella kuin kesälläkään, ehkä? Ongelmaksi muodostuu se etten haluaisi peittää pukuni kaunista yläosaa millään huivilla, kun yläosassa on nimenomaan se "juttu" mikä tekee puvusta niin upean. Enkä kauheasti pidäesimerkiksi tylli- tai sifonkihuiveista. Huoh, voiko tämäkin asia olla näin vaikeaa? Eipä tullut koskaan aiemmin mieleen että häitä suunniteltaessa joutuisi tällaisiakin asioita pohtimaan :) Mitä olette mieltä, voiko kirkkoon mennä talvellakin hyvällä omalla tunnolla ilman olkapäiden peittämistä?
Asiasta kukkaruukkuun, pikainen kirjoitus vielä siitä että asiat EHKÄ nytkähtävät huomenna vähän eteenpäin. Kuten tiedätte olen odotellut tarjouksia kuin kuuta nousevaa, ja nyt sain vihdoin sovittua vielä yhden palaverin toisen juhlapaikan pitopalvelun kanssa. Huomenna treffataan ja lyödään lopulliset menut yms. lukkoon ja toivottavasti saan sitten pikaisesti jo hintatietojakin käsiini niin pääsen tekemään valinnan juhlapaikkojen kesken. Lisäksi huomenna näen millaisen valosuunnitelman ovat saaneet aikaiseksi, sekin vaikuttaa isolta osalta siihen kumpaan juhlatilaan loppujen lopuksi päädytään. Pitäkää peukkuja, kirjoittelen tapaamisen jälkeen sitten miten meni ja tulinko hullua hurskaammaksi :)
p.s. anteeksi kuvaton postaus, ei vaan ollut arkistoissa mitään aiheeseen sopivaa jemmassa :)
Asiasta kukkaruukkuun, pikainen kirjoitus vielä siitä että asiat EHKÄ nytkähtävät huomenna vähän eteenpäin. Kuten tiedätte olen odotellut tarjouksia kuin kuuta nousevaa, ja nyt sain vihdoin sovittua vielä yhden palaverin toisen juhlapaikan pitopalvelun kanssa. Huomenna treffataan ja lyödään lopulliset menut yms. lukkoon ja toivottavasti saan sitten pikaisesti jo hintatietojakin käsiini niin pääsen tekemään valinnan juhlapaikkojen kesken. Lisäksi huomenna näen millaisen valosuunnitelman ovat saaneet aikaiseksi, sekin vaikuttaa isolta osalta siihen kumpaan juhlatilaan loppujen lopuksi päädytään. Pitäkää peukkuja, kirjoittelen tapaamisen jälkeen sitten miten meni ja tulinko hullua hurskaammaksi :)
p.s. anteeksi kuvaton postaus, ei vaan ollut arkistoissa mitään aiheeseen sopivaa jemmassa :)
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Punaista ja hyvää
Olenkin varmaan jo aiemmin maininnut, että meidän häihin tulee avoin baari. Ja sananmukaisesti baari, sillä eri laatuja viinejä, viinoja, liköörejä, lantrinkeja, kuumia ja kylmiä juomia löytyy lähestulkoon samalla lailla kuin normaalistakin baarista. No okei, ei sentään ihan, jouduttiin kyllä jättämään erikoisliköörit yms. pois, siis sellaiset joita tarvitaan ehkä pari senttilitraa koko illan aikana. Mutta muuten hääbaarista saa käytännössä katsoen mitä haluaa, ja baarimikko taiteilee tiskin takana koko illan ettei vieraiden tarvitse itsepalvelua harrastaa. Ehkä osaltaan avoimen baarin ideiaan vaikutti se, että ollaan oltu molemmat baareissa ja yökerhoissa aikoinaan vuosia töissä, joten haluttiin myös meidän häihin kattava ja hyvä juomavalikoima. Tiedetään, vaarana on että osa vieraista vetää överikännit (suvun tuntien tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus) mutta siinäpähän sitten vetävät. Riippuen juhlapaikasta meille on tulossa ammattiportsari pitämään tilannetta hallinnassa. Oikeastaan portsari palkataan mikäli juhlapaikaksemme tulee keskustan liepeillä oleva juhlatila, ihan vaan varmistaaksemme ettei ulkopuolisia eksy kuokkimaan, ja samalla hän voi tilaila takseja ja taluttaa nätisti kotimatkalle hieman liikaa juhlineita. Älkää nyt käsittäkö väärin, tarkoitus ei ole missään nimessä viettää mitään yltiöryyppäjäisiä, mutta kun tunnemme sukumme ja tiedämme että osa innostuu viinaa kiskomaan, joko baarista tai sen puutteessa pimeästä taskumatista (tai kymmenestä taskumatista), joten miksi vaivata asialla päätään. Näillä mennään ja pääasia että kaikilla on mukavaa, selvinpäin tai maistissa.
Se mikä aiheutti päänvaivaa oli tervetuliaismaljoista päättäminen. Emme kumpikaan tykkää kuohuviineistä (hyi yäk, eikä valkkari sen parempaa ole) mutta halusimme jotain kuitenkin kilisteltäväksi. Aluksi mietimme jotakin kuumaa juomaa, kyseessä kun kuitenkin on talvihäät, mutta sitten maistelin paria punaista ja kuohuvaa, ja sieltähän se suosikki sitten löytyi..tai suosikit. Aivan vielä ei olla tehty päätöstä näiden kahden välillä, mutta tässä ovat ehdokkaat:
J.C.Le Rouxia tai sitten tätä..
Molemmat näistä ovat äärettömän hyviä ja jopa sulhonkin näistä tykkää, tosin kaaso ei voi sietää kumpaakaan näistä joten täytyy varmaan hommata hänelle pikkupullo Muumilimpparia terästyksellä korvikkeeksi ;) Onneksi on aikaa testailla molempia vaihtoehtoja ja tehdä lopullinen päätös kumpaanko päädytään. Itse asiassa toinen näistä pulloista matkaa jääkaapista huomenaamulla koulutusreissulle Helsinkiin mukaan, saadaan sitten pomon kanssa raskaan päivän päätteeksi maistella hotellihuoneessa puolilämmintä kuoharia hammasmukeista. Jiihaa, en malta odottaa ;)
Mitä eri vaihtoehtoja te olette pohtineet alkumaljoiksi?
Se mikä aiheutti päänvaivaa oli tervetuliaismaljoista päättäminen. Emme kumpikaan tykkää kuohuviineistä (hyi yäk, eikä valkkari sen parempaa ole) mutta halusimme jotain kuitenkin kilisteltäväksi. Aluksi mietimme jotakin kuumaa juomaa, kyseessä kun kuitenkin on talvihäät, mutta sitten maistelin paria punaista ja kuohuvaa, ja sieltähän se suosikki sitten löytyi..tai suosikit. Aivan vielä ei olla tehty päätöstä näiden kahden välillä, mutta tässä ovat ehdokkaat:
J.C.Le Rouxia tai sitten tätä..
Molemmat näistä ovat äärettömän hyviä ja jopa sulhonkin näistä tykkää, tosin kaaso ei voi sietää kumpaakaan näistä joten täytyy varmaan hommata hänelle pikkupullo Muumilimpparia terästyksellä korvikkeeksi ;) Onneksi on aikaa testailla molempia vaihtoehtoja ja tehdä lopullinen päätös kumpaanko päädytään. Itse asiassa toinen näistä pulloista matkaa jääkaapista huomenaamulla koulutusreissulle Helsinkiin mukaan, saadaan sitten pomon kanssa raskaan päivän päätteeksi maistella hotellihuoneessa puolilämmintä kuoharia hammasmukeista. Jiihaa, en malta odottaa ;)
Mitä eri vaihtoehtoja te olette pohtineet alkumaljoiksi?
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Häähärpäkkeitä
Virallisesti häähärpäkkeiden (kuten kaikkia häihin liittyviä somisteita yleisesti kutsun) kerääminen on nyt sitten alkanut. Tähän mennessä olen aika mestarillisesti onnistunut kiertämään kaikki somistus-, asuste- ja häätavaraliikkeet melko kaukaa, mutta vähitellen taitaa olla aika alkaa keräilemään tarvittavaa rekvisiittaa kokoon. Tässä asiassa minua auttoi ihanainen kaasoni, joka toi tuliaisena minulle tällaiset:
Aivan iiiihanat sukkanauhat! Ja kuinka söpösti paketissa olikaan sekä sukkanauhan heittoa varten oma että morsiamelle ihaka omaksi erillinen nauha. Sopivasti blingiä ja valkoiset, siitä tämä morsian tykkää. Nyt on sitten jotain uutta (puvun kanssa) kasassa, vielä täytyisi löytää jotain sinistä, lainattua ja vanhaa..käykö vanha morsian vanhasta? ;) Sinisestä ei ainakaan ellei satu olemaan sukua smurffeille..
Oikeasti olen ajatellut keskittää somisteiden etsimisen joulun tienoille, häihimme tulee nimittäin värisävyinä valkoista ja hopeaa, ja tähän vuoden aikaan oikeanlaisten koristeiden ja kynttilöiden etsiminen on vähän hankalaa. Viime joulun alennusmyynneistä katselin jo vähän sillä silmällä kaikkea, ja huomasin että kannattaa olla hyvissä ajoin ennen joulua liikenteessä, alennusmyynteihin asti nimittäin ei paljoa tavaroita ainakaan täällä meillä jäänyt. Ja varsinkin kun haluan juuri tietynlaiset koristeet ja somisteet. Onneksi tässä on vielä jokunen kuukausi armonaikaa jäljellä ennenkuin nurkat alkavat täyttyä pahvilaatikoista ja pussukoista..
Aivan iiiihanat sukkanauhat! Ja kuinka söpösti paketissa olikaan sekä sukkanauhan heittoa varten oma että morsiamelle ihaka omaksi erillinen nauha. Sopivasti blingiä ja valkoiset, siitä tämä morsian tykkää. Nyt on sitten jotain uutta (puvun kanssa) kasassa, vielä täytyisi löytää jotain sinistä, lainattua ja vanhaa..käykö vanha morsian vanhasta? ;) Sinisestä ei ainakaan ellei satu olemaan sukua smurffeille..
Oikeasti olen ajatellut keskittää somisteiden etsimisen joulun tienoille, häihimme tulee nimittäin värisävyinä valkoista ja hopeaa, ja tähän vuoden aikaan oikeanlaisten koristeiden ja kynttilöiden etsiminen on vähän hankalaa. Viime joulun alennusmyynneistä katselin jo vähän sillä silmällä kaikkea, ja huomasin että kannattaa olla hyvissä ajoin ennen joulua liikenteessä, alennusmyynteihin asti nimittäin ei paljoa tavaroita ainakaan täällä meillä jäänyt. Ja varsinkin kun haluan juuri tietynlaiset koristeet ja somisteet. Onneksi tässä on vielä jokunen kuukausi armonaikaa jäljellä ennenkuin nurkat alkavat täyttyä pahvilaatikoista ja pussukoista..
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Kukilla vai ilman?
Hämmästyttävää kuinka monella morsiolla on suhteellisen selvät sävelet kukkien suhteen. Hämmästyttävää siinä mielessä, ettei minulla ole vielä hajuakaan missä roolissa kukat häissämme näyttelevät. Vai tuleeko niitä ollenkaan, sekin on vielä epäselvää. Tietenkin haluan morsiuskimpun, yksinkertaisen ja tyylikkään, mutta alunperin suunnittelin ettei juhlatilaamme tule muita kukkia kuin ehkä buffetpöytää koristamaan yksi asetelma. Tuleva anoppi puolestaan oli sitä mieltä että kukkia tarvitaan koristeiksi pöytiin, jolloin aloin miettimään pitäisikö sittenkin hommata edes jonkinnäköiset asetelmat. Kukathan kuuluvat häidemme alati paisuvassa budjetissa siihen pihistys-osioon, eli koska en itse pidä niitä kauhean tärkeinä, niin en ole myöskään valmis uhraamaan satoja ja taas satoja eurojakukkiin jotka muutaman päivän kuluttua heitetään roskikseen. Ja toisaalta talvihäissä tunnelmaa luovat kynttilät, joita ajattelin käyttää runsaasti pöydissä. Asiaa mietittyäni kallistun ehkä siihen alkuperäiseen ideaan että kukat jäävät hankkimatta..joka tapauksessa morsiamen kimpuksi olen ajatellut jotain tällaista:
Eli melkoisen yksinkertaista ja valkoista, en vielä tähän päivään mennessä ole löytänyt muuta väriä mikä miellyttäisi ja mitä tahtoisin sekoittaa kimppuuni. Toisaalta taas löysin etsystä aivan ihania silkkikukista ja "timantti"koruista tehtyjä kimppuja, kurkatkaa vaikka:
Näitä ihanuuksia löytyisi netistä vaikka millä mitalla, ja voin kyllä sanoa ettei näiden kohdalla ole yksinkertaisuudesta tietoakaan..on bling-blingiä vaikka muille jakaa. Mikäli kimput näyttävät luonnossa puoliksikaan yhtä hyviltä kuin kuvissa, niin tämä morsio on myyty. Nyt täytyisi vielä suostutella sulhanen näiden kimppujen kannalle, ensimmäinen kommenti hänen suustaan kuvia katsottaessa oli " aivan hirveitä". Siis miten niin??? Ainakin tämän morsion mielestä superihania..Nyt jos koskaan tarvitaan hyviä vinkkejä miten tämä kukkaongelma ratkaistaan, löytyykö keltään?
| (kuva täältä) |
| (kuva täältä) |
| (kuva täältä) |
| (kuva täältä) |
| (kuva täältä) |
| (kuva täältä) |
Eli melkoisen yksinkertaista ja valkoista, en vielä tähän päivään mennessä ole löytänyt muuta väriä mikä miellyttäisi ja mitä tahtoisin sekoittaa kimppuuni. Toisaalta taas löysin etsystä aivan ihania silkkikukista ja "timantti"koruista tehtyjä kimppuja, kurkatkaa vaikka:
 |
| (kuva täältä) |
 |
| (kuva täältä) |
 |
| (kuva täältä) |
Näitä ihanuuksia löytyisi netistä vaikka millä mitalla, ja voin kyllä sanoa ettei näiden kohdalla ole yksinkertaisuudesta tietoakaan..on bling-blingiä vaikka muille jakaa. Mikäli kimput näyttävät luonnossa puoliksikaan yhtä hyviltä kuin kuvissa, niin tämä morsio on myyty. Nyt täytyisi vielä suostutella sulhanen näiden kimppujen kannalle, ensimmäinen kommenti hänen suustaan kuvia katsottaessa oli " aivan hirveitä". Siis miten niin??? Ainakin tämän morsion mielestä superihania..Nyt jos koskaan tarvitaan hyviä vinkkejä miten tämä kukkaongelma ratkaistaan, löytyykö keltään?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)